Mikä on vanhurskauden ja synnin ero? Millainen on Jumalan ja saatanan välinen suhde? Entä millainen on ihmisen suhde Jumalaan tai saatanaan? Näiden kysymysten ääreltä uskova saattaa löytää itsensä pohtiessaan pelastuskysymystä. Hyvän ja pahan olemassaoloon liittyvät kysymykset koskevat myös ateisteja nimeomaan eettisten kysymyksien kohdalla.
Kovissa teistien ja ateistien välisissä väittelyissä teodikean-ongelma on yksi argumentti, johon ateistit takertuvat. Miten on on mahdollista, että hyvä ja rakastava Jumala sallii pahan? Heitänkin nyt ilmaan ajatusleikin, mitä ei tule ottaa vakavasti. Mitä jos kaikki teot ovat pohjimmiltaan hyviä tai Jumalan tahdon mukaisia, eli vanhurskaita, mutta tämä niin usein puhuttu synti verhoaa vanhurskauden muuttamalla pohjimmiltaan hyvän teon iljetykseksi ja Jumalan tahdon vastaiseksi.
Otan esimerkin: rakkaus on yleisesti hyväksyttävä arvo, jonka kaikki tunnustavat hyväksi, mutta kun synti verhoaa rakkauden, niin siitä tulee esimerkiksi pedofiliaa, seksuaalista häirintää tai muuta yhtä inhottavaa. Pohjimmiltaan hyvä rakkaus on saanut uudet kasvot, eikä tunnista itseään enää rakkaudeksi peiliin katsoessaan.
Jatkan ajatusleikkiäni: kun ihminen joutuu näiden synninverhojen sokaisemaksi, niin ihminen voi joko tiedostaa pahat taka-ajatuksensa tai ei. Minulle tulee mieleen se, kuinka usein tekopyhyys jää itseltä itseltäni huomaamatta. Tosin jotkut voivat senkin tiedostaa itseltään. Ainakin uskoisin niin.
Tämän ajatuksen mukaan siis kaikilla teoilla ja ajatuksilla on hyvä alkuperä pohjimmiltaan, mutta kaikki maallinen, ja muut Jumalan luota pois vievät asiat, vääristää teot ja ajatukset. Lähteekö ihminen kulkemaan väärää tietä itse vapaasta tahdosta, vai lähteekö ihminen kulkemaan väärää tietä ympärillä olevan maailman takia? Onko saatana maanpäällisen elämän hallitsija? Onko koko maailma "paha"?
Uskon, että maapallo itsessään on neutraali ja maapallon tapa toimia on neutraalia. Olen pohtinut, että kuuluuko luonnonmullistusten liittää teodikean-ongelmaan. Tulivuorenpurkaukset, maanjäristykset jne. ovat maapallolle luonnollista toimintaa. Luonnonmullistuksia ei siis mielestäni voi pitää pahana ja onnettomuuksia, joissa ihmisiä kuolee, ei mielestäni voi pitää pahana vaan lähinnä surullisena.
Se mitä tulee ajatukseen, että saatana olisi maanpäällinen hallitsija, niin olen ajatellut usein niin, että saatana on "kadotuksen herra", jonne ne, jotka eivät pääse taivaaseen, joutuvat. Koen jotenkin absurdina ajattella, että saatana loisi ihmisessä tarvetta tehdä pahaa. Kuvittelen, että saatanan "voima" on siinä, että hän kykenee korostamaan ihmisessä niitä kieroutuneita ajatuksia, joita ihminen on synnyttänyt itsessään ja näin ikäänkuin provosoi ihmistä tekemään vääriä tekoja.
Entä mitä ajattelen Jumalan ja saatanan välisestä suhteesta? Ajattelen, että kaikki Jumalan luoma on hyvää ja kaunista, joka koskee myös saatanaa. Legendan mukaan Lucifer (latinaksi nimi tarkoittaa valon tuojaa 'lux ferre') oli Jumalan luoma arkkienkeli, joka oli kaikista enkeleistä kaikkein kaunein. kunnes hänestä tuli liian ylpeä ja vallanhaluinen, mikä johti kapinaan
Jumalaa vastaan. Taivaallisen sodan jälkeen Jumala karkotti Luciferin,
jolloin Luciferista tuli paholainen, langennut enkeli, ja hänen seuraajistaan demoneita.
Jossakin vaiheessa ilmeisesti Luciferilla napsahti jotain päässä, kun muuttuikin vallanhaluiseksi ja ylpeäksi. Luulen, että aluksi Lucifer tahtoi näyttää Jumalalle, kuinka ahkera ja hyvä hän on, mutta jossain vaiheessa Luciferilla nousi niin sanotusti kusi päähän ja alkoi olla hyvin ylpeä paremmuudestaan muihin enkeleihin verrattuna. Usein ihmisillekin käy niin, että he alkavat vertailemaan itseään muihin, kun o tarkoituksena olla mieliksi jollekin toiselle, kuten esimiehelle. Voi kuinka monta kertaa olen itsekin kehuskellut saavutuksillani ja koittanut osoittaa "hyvyyttäni" muille.
Eli ihmisen täytysi teoillaan ja ajatuksillaan pyrkiä toisin sanottuna hyveiden aitouteen. Aitoon rakkauteen, aitoon vaatimattomuuteen, aitoon rohkeuteen ylensäkiin kaikkeen perustavanlaatuiseen hyvään. Onneksi meidän ei tarvitse yksin oppia, vaan lähimmäiset oppivat ja opettavat yhdessä samaan aikaan.
Yritetään kaikki rohkaista toisiamme tekemään hyvää ja ajattelemaan hyvää!
Hyvää alkavaa kevättä ja tulevaa pääsiäistä!
Tässä kuva kissastani Elviksestä piristykseksi!
Siunausta veljet ja sisaret Kristuksessa!
